Irlannissa on lampaita.

Tuntuupa olevan ikuisuus kun viimeks on tanne paivittanyt kuulumisia. No, mentiin siis Belfastiin perjantaina. Lauttamatkan aikana tulin vahan huonovointiseksi, mutta onneksi paastiin kuitenkin ehjana perille asti. Eksyttiin taas kerran etsiessamme hostellia joka osoittautui sijaitsevan jollain tosi epailyttavalla rupula-alueella ja ihmettelin todella, mihin oltiin jouduttu. Viela kun satoi vetta, tuntui, etta Belfast on todella kamala kaupunki, sellainen tosi lohduton ja kylma.

Hostelli oli loppujen lopuksi suunnattoman huvittava. Hostellin omistaja oli sellainen ehka 40-vuotias mies, joka kutsui meidat takaisin respaan kunhan olimme saaneet reppumme huoneeseemme. Hostelli oli rakennettu kahteen asuntoon. Menimme huoneemme ovelle, jatimme reput sisalle ja yritimme lukita maailman huterinta ovea, jota ei todellakaan olisi pidatelty silla pienella huteralla lukolla, joka oveen oli asennettu. Lisaksi avain oli vaara ja ovi ei mennyt lukkoon. Huoneita oli alakerrassa imuroimassa joku nuori mies jolta sitten pyysimme apua ja han vaihtoi avaimen toiseen, oikeaan avaimeen. Silla oli siis jokaisen huoneen avaimet itsellaan. Tuli tosi turvallinen ja varma olo hostellista...

Mentiin tapaamaan hostellin omistaja, William. Han piti meille pikaisen esittelyn Belfastista, kertoi paikat joissa kannattaa kayda ja joista ei kannata maksaa. Naytti myos parhaat pubit ja myohemmin tarjosi meille viskia. Se oli tosi outoa - en olisi koskaan kuvitellut etta joku hostellin omistaja tarjoaa koko hostellin porukalle ilmaista viskia. Ja tama ei selvasti ollut ensimmainen kerta, vaan pikemminkin jokailtainen rituaali. Heh.

Tutustuttiin kahteen amerikkalaiseen tyttoon ja katsottiin heidan kanssaan Love Actually. Olin kylla nahnyt sen jo niin monta kertaa etten oikein jaksanut keskittya siihen. Mentiin melko aikaisin nukkumaan ja aamulla herattiin myos melko aikaisin muiden asukkaiden metelointiin. Pitkan suihkujonon jalkeen oltiin molemmat valmiita aamupalalle.

Se oli katastrofaalista ja samalla maailman hauskinta: William kokkaamassa pienessa keittiossa englantilaista aamiaista; munia, pekonia, makkaraa, papusoppaa ja tomaattikuutiota. Paahtoleipaviipaleet, joita han paahtoi samaan aikaan tehdessaan kaikkea muuta, paloivat pariin otteeseen. Sita katsellessa todella mietti kuinka han jaksoi pyorittaa hostellia, kun han teki siella kaiken. Mutta taytyi kylla ihailla hanen pitkaa pinnaansa.

Hostellilta lahdettiin Belfastin keskustaan ja junalla Dubliniin. Meidan hostelli sijaitsee _taas_ jollain rupula-alueella mutta tahan alkaa jo tottua. Etsittiin mulle farkkuja ympari keskustaa, koska mun nykyisissa ja ainoissa farkuissa on jarkyttavat reijat ja ne on muutenkin ihan rupuset. Nalka ja sade yllatti etsintamme ja ajauduttiin jonnekin pubiin jossa piti olla livemusiikkia. No, siella oli livemusiikkia ehka 15 minuuttia meidan siella oleskeluajastamme. Syotiin ihanaa ruokaa ja saatiin seuraksemme lopulta sellanen sveitsilainen poika joka vaikutti todella nuorelta eika puhunut kovin hyvin englantia. Oli kylla huvittavaa jutella sen kanssa.

Illalla tehtiin viela pieni kierros keskustassa ja tutustuttiin Dublinin yohon. Ei kuitenkaan jaksettu lahtea minnekaan pubiin tai baariin koska mun tuulitakki -look pilasi itsetuntoni. Ehka ihan hyva niin. Hostellihuoneessamme nukkui kahdeksan muuta ihmista jotka tuli ja meni pitkin yota ja lisaksi huoneen alapuolen baarista kuului musiikkia vaikka kuinka kauan. Ei siis tullut nukuttua kovin syvallista unta, mutta ainakin silmat pysyi kiinni ja tavarat tallessa. Aamulla suihkun kautta aamupalalle ja kaupungille, tanaan uusi yritys "Nina loytaa farkut ja paidan" -seikkailussa. Illalla suunnataan lautalle, joka on sitten huomenna Cherbourgissa. Jee. :p

Ollaan nyt Mariannan kanssa kunnon datisluolassa ja meilla on tassa vierekkaiset koneet ja kirjotetaan tanne samaan aikaan tosin mina tietysti paljon nopeammin kuin han. Kunnon lanit siis paalla. Hauskaa. Voikaa hyvin kaikki, hyvaa paasiaista!

Irlanti kuittaa

Terveiset Irlannista! Taalla ollaan vietettu nyt yksi yo + Pohjois-Irlannissa yksi. Tanaan klo 18 lahtee lautta Ranskaanm joten pikavisiitilla ollaan.

Belfastissa satoi aikalailla ja koko kaupungin atmosfaari oli melko ankea. Me paatimme ottaa niista kaiken ilon irti ja kavelimme hostellille. Ja meinasimme viela eksya matkalla. Oltiin likomarkia kun paasiin perille.

Hostelli oli jotain niin kummallista, mutta tosi hauska paikka kylla! Siella oli pomona sellanen ehka nelikymppinen mies, joka pilaili asiakkaittensa kustannuksella. Han oli kylla erittain ystavallinen, esitteli kauoungin kartan ja kertoi mitka paikat on totally crappia ja kutsui kaikki illalla maistelemaan viskia sille paapaikkaan.
En yhtaan ihmettele, jos se mies ei tienais yhtaan tolla bisneksella, koska ilmaisen viskin lisaksi han teki meille aamiaista, itse, ja puolet siita meni roskiin, koska paahtoleivat palo tai kananmunat karahti.. Se oli hauskaa! Yksi intialainen sanoi olevansa vegaani. Annoksen saatuaan han kavi kysymassa miehelta, miksi hanella on pekoni lautasella "koska pekoni kuuluu englantilaiseen aamupalaan." vegaaniannoksen erona oli siis, etta makkara oli jatetty pois...

Eilen matkasimme Dubliniin. Rakastan Irlannin maisemia! Pienet lampaat kirmaavat vehreilla niityilla kiviaitojen ja puoleksi lehdessa olevien puiden lomassa. Voisin hyvinkin istua jossain junassa vaan monta paivaa kiertelemassa ja katsomassa maisemia.

Dublin on ihan mukavan oloinen paikka, mutta meilla vaan on auttamattomasti liian vahan aikaa sen tutkimiseen. Viela kun ninnin farkut on rikki ja han tarvitsee uudet, niin eipa siina kerkia nahtavyyksia tutkia... Tanne siis palataan viela.

Eilen syotiin sellaisessa pubissa, jossa kuultiin ihanaa liveirkkumusiikkia! Mina soin tomaattikeittoa ja Ninni tonnikalapihvia. Se oli oikein viihtyisa paikka se, ja saimme seuraakin sellaisesta sveitsilaisesta pojasta. Harmi, etta hanen piti lahtea aika pian... ;)

Mutta nyt loppuu tietokoneen aika. Cherbourgin sateenvarjot odottavat!