Kertomus siitä, mitä todella tapahtui, kun kaksi tyttöä lähtivät vanhempiensa kauhuksi kiertämään Eurooppaa mukanaan vain hiustenkuivaaja ja ripaus hulluutta

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

ekskursiomatka Lontoon junassa

Ette tunnista meita, kun palaamme Suomeen. Meilla on rautaiset jalkalihakset, kasilihakset ja olkalihakset. Sen totesin eilen, kun 1. yritimme nostaa rinkkojamme junan hattuhyllylle 2. kavelimme kymmenen kilon lisapainojen(eli rinkkojen) kanssa valtavia ylamakia ja 3. kannoimme niita samaisia rinkkoja selissamme tuon samaisen matkan.

Tanaan matkalla Ninnin sukulaisten luokse rankan Lontoopaivan jalkeen kerkesimme juuri taydellisesti junaan noin kaksi minuuttia ennen lahtoa. Juna oli ihan taynna, lahinna kotiin palaavia uramiehia puvut paalla. Siispa meilla oli oiva tilaisuus soluttautua heidan joukkoonsa. Tassa vinkkeja muillekin samaa yrittaville: Hankkikaa London evening standart -lehti. Kaikki lukivat sita. Huom. lehti on ilmainen ja siita loytyy ainakin urheilu, politiikka ja sudokupalstat. En siis lukenut niita salaa olan takaa en. Sitten pitaa olla tumma puku. Muotivareja ovat tana kevaana tavallinen musta, harmaa seka liituraita. Paidoissa muotia ovat raitakauluspaidat, joita nakyi lahes joka kolmannella pukumiehella, seka ruutupaidat. Yksivariset ovat out...

Ja tama meidan soluttautumisoperaatio, se onnistui taydellisesti! Ninni hoiti lukupuolen ja mina tumman asustuksen.

Muutenkin paiva oli oikein antoisa! Nahtyna mm. big ben, london eye ja monet muut, joita nakee vain kuvissa. Huomenna matka jatkuu kohti pohjoista!